Kirsi Mukkala kertoi, että Keski-Suomen ulkoisen toimintaympäristön skenaariot oli paikallaan uudistaa johtuen muun muassa nopeasta teknologisesta kehityksestä ja digitalisaatiota, kuten ChatGPT:stä, joka tuli työpöydille hänen mukaansa suurin piirtein yhdessä yössä. Lisäksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon painokkuutta oli tarve kasvattaa.

Koropandemia puolestaan konkretisoi entisestään maailman keskinäisriippuvuutta tuoden terveysturvallisuuden keskiöön, ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nosti geopolitiikan aivan keskustelun ytimeen. Hyvinvointialueuudistus ja TE-palveluiden siirtyminen kuntiin taasen vaikuttavat toimijoiden rooleihin ja yhteistyöhön.

– Kuten täälläkin on todettu, ennakointi ei ole ennustamista. Sen takia mekään emme ole pyrkineet yhden todennäköisimmän skenaarion ennustamiseen, vaan olennaista on tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta ja ymmärtää ja jäsentää sitä kautta paremmin tulevaisuutta sekä tulevaisuuden mahdollisia kehityskulkuja, Mukkala sanoi.

Skenaariotyön lopputuloksena Keski-Suomelle syntyi kolme skenaariota; yritysvallan nousu ja luokkayhteiskunnan paluu, tasapainottelua kaksinapaisessa maailmassa sekä pohjoismainen yhteistyö kurjistuvassa Euroopassa.

Skenaario 1

– Ensin mainitun skenaarion on ajateltu olevan vahvasti globaalin yhteisymmärryksen ja vakaan kehityksen skenaario, mikä tällä hetkellä tuntuu varsin etäältä. Siinä kaupan esteitä poistettaisiin, maailmantalouden kasvu olisi varsin vakaata ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnässä olisi onnistuttu suuryritysten johdolla. Vastaavasti teknologinen kehitys on ollut nopeaa ja ihmistyön tarve vähentynyt laaja-alaisesti, eivätkä kaikki löydä paikkaansa uudistuvassa työelämässä, Mukkala poimi esimerkkejä skenaariosta.

Keski-Suomelle skenaario voisi tarkoittaa sitä, että yritysten konkursseja on nähty paljon, mutta tietty osa yrityksistä on päässyt mukaan globaalien suuryritysten imuun. Bio- ja kiertotalous ovat vahvistuneet, radikaali teknologinen kehitys on johtanut kyberosaamisen korostumiseen, ja siinä Keski-Suomi on näyttänyt kyntensä. Opetus-, koulutus- ja tutkimustyötä tehtäisiin entistä tiiviimmässä yhteistyössä yritysten kanssa. Työttömyys olisi Keski-Suomessa edelleen korkea ja työ vahvasti polarisoitunut. Skenaario on vahvasti keskittävä eikä nykyistä kuntarakennetta ole. Luonto ja puhtaus ovat edelleen vetovoimatekijöitä.

Skenaario 2

– Toinen skenaario on vahvasti globaalin blokkiutumisen skenaario, missä demokraattisten ja autoritääristen valtioiden välinen kuilu on syventynyt. Länsi on varsin yhtenäinen ja EU vahva. Kiinan valtapyrkimykset ovat isoja, ja niihin läntisessä maailmassa suhtaudutaan hyvin kriittisesti. Panostukset puolustukseen ovat mittavia ja läntinen puolustusyhteistyö voimissaan. Ilmastonmuutos etenee, koska globaalia yhteistyötä sen hidastamiseksi ei tehdä, Mukkala avasi toista skenaariota.

Tässä skenaariossa Keski-Suomen kyber- ja puolustusteollisuus ovat hyvin vahvoja, mikä on tuonut alueelle korkean osaamisen yrityksiä ja tukenut työllisyyttä. EU-rahoitusta on onnistuttu jalkauttamaan maakuntaan, mutta EU:lla oleva vahva ohjausvaikutus ei toisaalta palvele maakunnassa kaikkien etuja. Sään ääri-ilmiöt ovat läsnä lievemmin kuin jossain muualla, mikä on hyödyntänyt muun muassa keskisuomalaista matkailualaa. Ylipäätään kyse on epävakaan kehityksen skenaariosta, mutta se ei ole niin keskittävä kuin ensimmäinen skenaario. Kasvukolmion lisäksi sen ulkopuolella on menestyviä kaupunkeja.

Skenaario 3

– Kolmas skenaario on selkeästi pirstaloituvan, konfliktiherkän maailman skenaario. Demokratian perusteet ovat monessa maassa murentuneet, ja autoritaariset hallintomallit saaneet yhä enemmän jalansijaa. Yhdysvallat on kääntänyt selkänsä Euroopalle ja käy omaa taistoaan Kiinaa vastaan. Kiina on astunut selkeästi kansainvälisen näyttämön eturiviin vaikuttaen hyvin vahvasti yhteiskunnan eri sektoreilla. Eurooppaankin on levinnyt kiinalaisia valvontajärjestelmiä, ja meidän yksityisyyden suojamme on murenemassa. Eurooppa on kääntynyt sisäänpäin, EU on heikentynyt ja siitä on jäsenmaita eronnut. Pohjoismaista on tullut Suomelle tärkein viitekehys. Koska globaalia yhteistyötä ei juurikaan tehdä, maapallo on menossa kohti hallitsematonta ilmaston lämpenemistä.

Tässä skenaariossa Keski-Suomessa yritysten vienti ja kauppa keskittyvät kotimaahan ja muihin pohjoismaihin. Vihreät investoinnit ovat varsin onnistuneita, ja uudelleen teollistuminen on lisännyt toimeliaisuutta maakunnassa laajemminkin, myös syrjäisemmillä alueilla. Tekoäly ei ole korvannut ihmistyötä laaja-alaisesti, ja merkittävä osa työstä on pysynyt paikallisena. Huoltovarmuuden merkityksen korostuminen painottaa maatalouden ja ylipäätään ruuantuotannon tärkeyttä. Toisaalta vaikeat sääolot haastavat alueen maataloutta. Yhteiskunta on vahvasti eriarvoinen, ja turvattomuus kärjistää ilmapiiriä, minkä lisäksi perheiden vastuu läheisistä on lisääntynyt.

Huolimatta siitä, miten eri skenaariot toteutuvat, Mukkalan mukaan olennaista on joka tapauksessa huolehtia maakunnan houkuttelevuudesta.

– Sen lisäksi meidän pitää luoda puitteet kasvuhaluiselle elinkeinoelämälle sekä vaalia ja kehittää osaamista. On myös tärkeää olla aktiivinen vihreässä siirtymässä, tukea kestävää elintapaa ihmisten arjessa sekä huolehtia ihmisten osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä.

Elinvoimakeskus koko Keski-Suomen asialla

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittivat kymmenen uutta elinvoimakeskusta. Ne hoitavat muun muassa elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Keski-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtaja Jukka Lehtinen kertoi, että elinvoimakeskukset ovat keskeisessä roolissa alueiden kehittämisessä ja ne tekevät yhteistyötä maakunnan muiden toimijoiden kanssa.

– Ennen muutosta valtion viranomaisena aluehallinnossa olivat aluehallintovirastot ja ELY-keskukset. Poliittinen tahtotila oli ollut jo pitkään saada pyörät pyörimään tässä maassa, mihin liittyvät selkeästi erilaiset luvittamiset ja elinkeinoelämän edistäminen. Siihen nähtiin ratkaisuna, että kootaan tiettyjä resursseja valtakunnalliseen virastoon, harmonisoidaan ja tehdään samantyyppiset päätökset joka puolella. Elinvoimakeskukset jäivät alueille ainoaksi aluehallinnon toimijaksi, eli me työskentelemme Suomi Oy:n lippalakki päässä. Itse toimin täällä valtioneuvoston edustajana valtion miehenä, Lehtinen selvitti uudistusta.

Elinvoimakeskuksen tehtävinä ja palveluina Keski-Suomessa on muun muassa auttaa yrityksiä menestymään, vahvistaa työelämän toimintaedellytyksiä, turvata maaseudun elinvoimaisuutta, pitää pyörät pyörimässä esimerkiksi huolehtimalla maanteiden hoidosta ja kunnossapidosta sekä pitää huolta ympäristöstä.

– Keski-Suomi on meille alueena kiitollinen toimia. Tunnemme alueen hyvin ja maantieteellisesti Keski-Suomi on sellainen, että ehdimme moneen paikkaan. Visiomme on tehdä kestävää tulevaisuutta yhdessä ja lähellä, ja nimenomaan yhteistyö on tässä jutun juoni. Me tarvitsemme elinvoimakeskuksessa yhteistyötä ja luottamusta alueiden sisällä. Toivomme, että olemme luottamuksen arvoisia ja pystymme viemään viestiä siitä, miten tällä alueella aidosti menee. Lähellä toimimisen selkeä vahvuus on se, että meillä on realistinen kokonaiskuva siitä, missä Keski-Suomessa mennään.

Elinvoimakeskukset myös tuottavat paljon tietoa, joka on vaikkapa alueen edunvalvonnan käytettävissä, sillä elinvoimakeskukset eivät ole edunvalvojia.