Patrian Protected Mobility -liiketoiminnasta vastaava Tommi Svensk kannusti yrityksiä tarttumaan niihin tilaisuuksiin, joita Euroopan nopeasti kasvavat puolustusmateriaalihankinnat tarjoavat suomalaisille pk-yrityksille. Kasvua kuvaa Patrian liikevaihto, joka on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2020 ja ylitti viime vuonna miljardin euron rajapyykin. Yhtiön kasvun veturina on erityisesti Patrian 6x6 -panssariajoneuvo, jonka ympärille rakennettu monikansallinen CAVS-hanke on laajentunut useisiin Euroopan maihin. Mukana ovat muun muassa Latvia, Saksa, Ruotsi, Tanska ja Norja.

- EU-maiden puolustusmenojen arvioidaan olleen viime vuonna noin 381 miljardia euroa, ja vielä tulossa oleva kasvu on ihan valtava. Eurooppa on jättänyt välistä varautumista, ja nyt siellä investoidaan. Tässä pelissä pitää olla mukana, ja Patria on siellä vahvasti mukana. Varautumisen kannalta on äärettömän hyvä asia, että Eurooppa keskittää hankintoja. Mikä sen järkevämpää, että kaikilla olisi sama pääkalusto, mikä muun muassa helpottaa joukkojen kouluttamista, Tommi Svensk sanoi.

Kasvu näkyy Patrian alihankintaverkostossa. Yhtiö on ottanut käyttöönsä kaiken mahdollisen oman tuotantokapasiteettinsa ja vahvistaa toimituskykyään kumppaneiden avulla. Esimerkiksi Valmet Automotiven kanssa käynnistetty yhteistyö lisää ajoneuvotuotannon kapasiteettia. Etteplanin kanssa Patria syvensi merkittävästi yhteistyötään perustamalla yhteisen puolustusteollisuusteen keskittyvän uuden osaamiskeskuksen. Teknologiasiirto on keskeinen osa Patrian liiketoimintamallia. Siinä Patria siirtää esimerkiksi panssariajoneuvojensa huolto- ja kehitysosaamista kohdemaan paikalliselle teollisuudelle tai yhteistyökumppaneille.

Patrian 6x6 ajoneuvoja aletaan valmistamaan Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalla. Kuva: Patria.

- Meidän toimittajaverkostollemme teknologian siirto on poikinut merkittävästi uusia mahdollisuuksia, koska toimittajat ovat päässeet suoraan uuteen kohdemaahan toimittamaan ja luomaan omat liikesuhteensa. Loppu on markkinataloutta; riittääkö toimittajan kyky ja ovatko vaikkapa laatu, toimitusvarmuus ja kustannuskilpailukyky kunnossa, Svensk kertoi teknologiasiirron hyödyistä alihankkijoille.

- Yrityksen pyrkiessä toimittajaksi kansainvälisille markkinoille, kotimaiset referenssit ovat äärettömän tärkeitä. Kun puhutaan puolustustarviketeollisuudesta, on hyvä muistaa, ettei sen tarvitse välttämättä tarkoittaa taisteluajoneuvoja. Täällä mainitut betonielementit olivat yksi hyvä nosto, ja suuri osa panssariajoneuvojenkin valmistuksesta on tavallista raskasta metalliteollisuutta.
 

- Toimittajaverkostollemme teknologian siirto on poikinut merkittävästi uusia mahdollisuuksia, Patrian Tommi Svensk korosti.

Wärtsilä arvostaa innovatiivista kumppanuutta

Wärtsilän hankintaketjuista ja valmistuksen ekosysteemeistä vastaavan Juha Päivike kannusti yrityksiä katsomaan rohkeasti tulevaisuuteen.

- Tässä tilaisuudessa puhutaan Wärtsilän ja Patrian näkymistä, mutta meillä on monia muitakin aloja, missä kasvu on lähdössä liikkeelle. Siksi kaikkien on tärkeä ylläpitää mielessä kasvuun perustuvaa ajattelutapaa. Kun ajattelee meidän kahden yrityksen tarpeiden lisäksi Rauman ja Kokkolan väliselle alueelle suunnitteilla olevia teollisuusinvestointeja, alihankinnalle tulee valtava tarve seuraavien viiden vuoden sisään.

- Nyt on se hetki, jolloin teidän pitää yrityksissä oikeasti miettiä strategista suuntaa, mitkä ovat kunkin avainkyvykkyydet ja sitten iskeä niiden kehittämiseen. Jos nyt ei investoi eikä kasva, tippuu kelkasta, Päivike korosti. Hänen mukaansa pk-yrityksiltä tarvitaan myös kärsivällisyyttä, sillä uusi asiakas ei ole välttämättä ovella tänään tai huomenna. Pitkäjänteisyys ja jatkuvan parantamisen ajattelutapa saattavat kuitenkin olla hyvin palkitsevia.

- Wärtsilän tapauksessa me voimme saada yhdessä tapahtumaan isoja asioita, kun alihankkija yhdistää kyvykkyyksiinsä innovatiivisuuden. Meitä kiinnostaa yhä enemmän, kuinka voimme tehdä yhdessä kumppaneidemme kanssa tutkimus- ja suunnitteluyhteistyötä. Tavallisesti hommat lähtevät hitaasti liikkeelle, kun tehdään testisarjoja ja muuta, mutta jos pääsemme toimittajan kanssa sopimusvaiheeseen, olemme yleensä rakentaneet aika pitkäkestoisia kumppanuuksia. Samalla se avaa monesti mahdollisuuksia myös muualle maailmassa, Juha Päivike totesi. Wärtsilä valmistaa ratkaisuja ja laitteita merenkulkuun ja energiantuotantoon. Yhtiön tekemisen ytimessä on vihreä siirtymä, johon liittyvät esimerkiksi vähähiilisen merenkulun mahdollistaminen sekä hiilineutraalit energiajärjestelmät.

Wärtsilä pyrkii Juha Päivikkeen mukaan pitkäaikaisiin kumppanuuksiin alihankkijoidensa kanssa.

Metalliklusteri luo kyvykkyyden vastata Patrian sekä Wärtsilän suurhankkeisiin

- Suurhanketoimiston kautta alueen suurhankkeet ovat tuoneet töitä yli 50:lle Kaustisen seutukunnan yritykselle.

- Patrian 6x6 hanke on yksi suurhankkeista, kertoo Kasvun Pilarit -yritysryhmähankkeen projektipäällikkö Markus Mäntynen. Koska yksittäisellä yrityksellä ei ole riittävästi resursseja vastata laajempiin kokonaisuuksiin, olemme luoneet Patrian ja Wärtsilän tarpeisiin Metalliklusterin. Metalliklusterissa on mukana neljä alueensa ja toimialansa vahvinta toimijaa: 3D-laserleikkauksen ammattilainen Metalli Järvelä Kaustiselta, keskiraskas konepaja Onsteel Karstulasta, ohutlevytuotannosta tunnettu Maarla Viitasaarelta, sekä jauhemaalauksen asiantuntija VTmaalaus Vimpelistä.

- Vaikka olisi kuinka hyvä firma, niin yksittäinen pk-yritys menee Patrian ja Wärtsilän kaltaisten firmojen tarjouspyynnöistä tukkoon. Käynnistyvien hankkeiden mittaluokasta kertoo se, että pelkästään tarjouspyyntöihin vastaaminen vaatii useamman henkilön kuukausien työpanoksen. Lisäksi tarjouspyynnöissä edellytetään yhä useammin NATO AQAP 2110 -standardin noudattamista, kertoo Markus.

Metalliklusterin yritysten kyvykkyydet täydentävät toisiaan. Yhteenlaskettu liikevaihto on yli 23 miljoonaa euroa, henkilöstöä löytyy 175 ja tuotantopinta-alaa 23 500 neliömetriä. Laajennuskapasiteettia löytyy 10 000 neliön edestä. Vasemmalta: Visa Järvelä (Metalli Järvelä), Ville Rosti (Onsteel), Jari Puukilainen (Maarla), Sofia Stark (Maarla), Harri Piispanen (Onsteel) sekä Riku Lehto (VTmaalaus).

”Pk-yritykset tarvitsevat toisiaan kumppaneiksi”

Alihankintaan ja huoltovarmuuteen liittyvät asiat houkuttelivat Kaustiselle pk-yrityksiä muualtakin kuin pohjalaismaakunnista ja Keski-Suomesta. Toimitusjohtaja Teemu Vastamäki edusti savonlinnalaista Control Express Finland Oy:tä. Yhtiö on erikoistunut ohutlevytuotteiden mekaniikkasuunnitteluun ja sopimusvalmistukseen teollisuudelle. Yli 30-vuotias yritys työllistää 33 henkilöä ja sen liikevaihto on reilut 5 miljoonaa euroa.

- Asiakkaamme ovat Suomessa mutta tuotteidemme markkina on globaali. Elämme viennistä niin kuin moni muukin pk-firma. Olen täällä esittelemässä toimintaamme sekä Patrialle että Wärtsilälle, koska uskon meiltä löytyvän kyvykkyyksiä ja osaamista, joilla pystymme auttamaan molempia yrityksiä, Vastamäki sanoi. Esimerkkeinä toimitusjohtaja kertoi osakokoonpanot energiasektorille ja muun muassa ohutlevyosat sekä komponentit puolustusteollisuudelle vaikkapa ajoneuvotuotantoon.

- Yksin tällaisen pk-yrityksen on vaikea päästä mukaan isoihin toimituksiin, eli kumppaneita tarvitaan. Meillä Itä-Suomessa toimii Savo Defence, jonka avulla pyrimme herättämään isojen firmojen kiinnostuksen, ja Savo Defencen kautta sain tiedon tästäkin tilaisuudesta. Patrian ja Wärtsilän puheenvuoroista jäi selkeästi mieleen, miten he kannustivat pk-yrityksiä investoimaan ja lähtemään rohkeasti liikkeelle, Vastamäki kertoi.

Control Express Finlandin toimitusjohtajan Teemu Vastamäen mukaan pk-yritykset tarvitsevat kumppanuuksia päästäkseen kiinni isoihin toimituksiin.

- Tämä tapahtumamme Kaustisella oli valtakunnallinen, toteaa Markus. Hän vastasi tapahtuman koordinoinnista. Verkostotapahtumassa oli yhtä aikaa neljä eri rataa: Patrian, Wärtsilän sekä Metalliklusterin pitchaus-tapahtumat sekä Huoltovarmuuskeskuksen ja rakennusteollisuuden edustajien yhteinen työpaja. Yritysten välisiä pitchauksia koordinoitiin päivän aikana yhteensä 44 kappaletta. Tapahtumaan kutsutut yritykset tapasivat Patrian ja Wärtsilän lisäsi myös Metalliklusterin edustajia. Enemmänkin olisi ollut tulijoita, tuplasti, Mäntynen kertoo matchmaking -tilaisuuden saamasta suuresta suosiota. Tapahtuman järjestely vaati viiden kuukauden valmistelun, ja paikan päällä järjestelyihin osallistui yhteensä 17 henkilöä.

- Tapahtuma oli hieno osoitus Kaustisen seutukunnan osaamisesta. Yhteistyökumppanimme hoitivat yrityksiä paikalle omilta toimialueiltaan. Savo Defencen lisäksi teimme päivän teemaan liittyen yhteistyötä niin JPYPin, Härmän kuin Seinäjoen alueiden kanssa. Kiitokset kuuluvat niin henkilöstöllemme, kuin myös kaikille yhteistyökumppaneille, toteaa Mäntynen.

Kaustisen seudulta Metalli Järvelän lisäksi pitchaamassa olivat Aurolahti Group sekä Kovasat. Samanaikaisesti matchmaking-tilaisuuden rinnalla pidettiin Erkki Laideen vetämänä Huoltovarmuuskeskuksen työpaja, johon osallistui laajasti 13-tien rakennusteollisuutta.

Huoltovarmuuskeskuksen ja rakennusteollisuuden työpajassa olivat mukana Alisa Nykänen (PSL Nykänen) sekä Sakari Klemola (Klemolan Betoni).

Seutukunnalle 6.10. oli Seminaarien supertiistai. Samaan aikaan Alihankinta ja huoltovarmuus -verkostotapahtuman kanssa Kaustisen seutukunta järjesti Biokaasuklinikan loppuseminaarin, ja illalla oli avoin kansalaisfoorumi suurhankkeiden vaikutuksista Kaustisen kansantaiteenkeskuksessa teemalla ”saa puhua”.

- ”Saa ottaa mallia”, Markus Mäntynen toteaa haastattelun päätteeksi tyytyväisenä onnistuneeseen kokonaisuuteen.

Alihankinta ja huoltovarmuus -verkostotapahtuma järjestettiin Kaustisen kansantaiteenkeskuksessa 6.10.2026. Organisoinnista vastasi Kaustisen seutukunnan Kasvun Pilarit -yritysryhmähanke, jonka projektipäällikkönä toimii Markus Mäntynen. Hanke on kolmen maakunnan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan sekä Keski-Suomen Elinvoimakeskuksien sekä osallistuvien yritysten rahoittama. Hankkeessa ei ole kuntarahoitusta.