Sari Koiviston mukaan kyseessä on Euroopan edistynein hanke omaan malmiin perustuvassa akkulaatuisen litiumhydroksidin tuottamisessa.
- Se tarkoittaa, että meillä on oma tuotantoketju malminetsinnästä, kaivoksesta ja rikastamosta jalostamoon. Haluamme kehittää toimintaa ja tuotantoa täällä pitkällä tähtäimellä. Nykyisillä kahdella kaivoksellamme, eli Syväjärven ja Rapasaaren avolouhoksilla, on noin 18 vuoden elinkaari. Lisäksi meillä on alueella useampi esiintymä, joita tutkimme, hän kertoi. Kokkolassa sijaitsevan Keliber-litiumjalostamon tuotannoksi on suunniteltu noin 15 000 tonnia akkulaatuista litiumhydroksidi-monohydraattia vuodessa, josta riittää akkukemikaalia 300 000 sähköautoon.
Tuotanto käyntiin Syväjärveltä, sitten vuorossa Rapasaari
- Oman henkilöstömme määrä on tällä hetkellä yli 200. Täydessä tuotantovaiheessa, kun rikastamo ja jalostamokin ovat käynnissä, työntekijämäärä on noin 260. Lisäksi kaivospalveluita tuottavan E. Hartikaisen kautta tulee noin 100 henkilöä. Välillisesti työllisyysvaikutus on noin 700 työpaikkaa. Rakennusvaiheen investointi on ollut suuruudeltaan noin 783 miljoonaa euroa, jossa on mukana 500 miljoonan euron vihreä laina.
Pääomistajamme on eteläafrikkalainen, maailmanlaajuisesti toimiva kaivosyhtiö Sibanye‑Stillwater, jonka omistusosuus on 79,8 prosenttia. Suomalainen Finnish Minerals Group omistaa noin 20 prosenttia, ja lisäksi yhtiössä on mukana muutamia piensijoittajia. Tuotanto lähtee käyntiin ensin Syväjärveltä, minkä jälkeen on vuorossa Rapasaari.
- Oman kaivostiimini koko kasvaa piakkoin seitsemästä kymmeneen työntekijään. Tiimin jäsenet ovat muuttaneet asumaan tähän lähialueelle eri puolilta Suomea, muun muassa Oulusta, Helsingistä, Sodankylästä ja Joensuusta. Näin hyvän projektin perässä on selkeästi haluttu muuttaa kauempaakin, Koivisto totesi tyytyväisenä.
Sibanye-Stillwater Keliber-litiumhankkeen kaivospäällikkö Sari Koivisto SEMUKAS-hankkeen alihankintaan keskittyneessä seminaarissa Kaustisella. Keskellä Witaksen toimitusjohtaja Juha Jääskelä, oikealla Kaustisen seutukunnan kehittämisjohtaja Petri Jylhä. Kuva: Kaustisen seutukunta.
Hankinnat alueelta yli 40 miljoonaa euroa
Rikastamo valmistui kolmen kilometrin päähän kaivoksesta. Koiviston mukaan rikastamoa ryhdytään ajamaan vaiheittain ylös, nyt kun malmia on riittävästi varastossa. Päätös teknisen laadun vaatimukset täyttävän litiumhydroksidin valmistuksen käynnistämiseksi Kokkolan suurteollisuusalueelle valmistuvassa Keliber-litiumjalostamossa tehdään vuoden 2026 neljännen kvartaalin loppuun mennessä. Kaustisella rakennusvaihe työllisti useita paikallisia yrityksiä sekä suoraan että alihankkijoina. Kaustisen seutukunnan alueella rakennusvaiheen suorat hankinnat vuosien 2023–2025 aikana olivat yli 40 miljoonaa euroa, minkä lisäksi välilliset vaikutukset olivat merkittävät. Rakennusvaiheen aikana hanke työllisti yhtäaikaisesti yli 1000 ihmistä.
- Tavoitteenamme on olla maailmanluokan tuotantolaitos turvallisuuden ja tuotannon saralla.
Kaivostoiminnan päätyttyä alueet maisemoidaan ja jälkihoidetaan. Sen takia olemme läjittäneet muun muassa turvetta ja maa-ainesta, jotta niitä voidaan käyttää aikanaan maisemoinnissa. Jotta tämä toiminta voidaan varmentaa, sitä varten on asetettu vakuuksia. Rapasaaren kaivoksen osalta se tarkoittaa vajaata viittä miljoonaa euroa ja Syväjärven osalta vajaata kahta miljoonaa euroa, Sari Koivisto kertoi.
Kaivosurakoitsija arvostaa alueen monipuolista yritysverkostoa
Keliber-litiumhankkeessa kaivosurakoitsijana toimivan joensuulaisen E. Hartikaisen operatiivinen johtaja Teemu Hartikainen kehui alueen monipuolista yritysverkostoa.
- Itä-Suomesta katsottuna tämä on todella kasvava ja elinvoimainen alue. Paikallinen palveluverkosto on mennyt viime vuosina tosi hyvin eteenpäin, ja esimerkiksi majoituskapasiteetti on hyvällä mallilla. Samoin kriittiset palvelut toimivat, mikä ei ole kaikkialla itsestään selvyys. Esimerkiksi autojen huoltokorjauspalvelut ovat tärkeitä, jotta työmaa-ajoneuvoja ei tarvitse kuljettaa toiselle paikkakunnalle korjattavaksi.
- Meille urakoitsijana merkitystä on myös esimerkiksi liikunta- ja hyvinvointipalveluilla. Ne kuuluvat kokonaisuuteen, joilla varmistetaan, että työntekijät haluavat alueelle töihin. Ellei alue ole vetovoimainen, ei sinne myöskään helpolla lähdetä, Hartikainen painotti.
E. Hartikaisen operatiivinen johtaja Teemu Hartikainen korosti, että esimerkiksi liikunta- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat siihen, kuinka mielellään työntekijät lähtevät alueelle töihin. Kuva: Kaustisen seutukunta.
Hän sanoi yhtiönsä kuuntelevan mielellään, mitä alueen palveluntuottajat voisivat heille tarjota. Vaikka kauppoja ei heti syntyisikään, palvelulle voi tulla tarve myöhemmin. Silloin on helppo toimia, kun osoite on tiedossa.
- Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhankkeessa työmaahenkilöstön vahvuus meillä on ollut enimmillään 130 työntekijän luokkaa. Paikallisen työvoiman osuus on noin 30 prosenttia, mikä edustaa aika hyvin meidän keskiarvoamme esimerkiksi Kainuussa, jossa toimimme kolmella eri kaivosalueella. Hartikaisen mukaan yritys käyttää jatkossakin paikallisia alihankkijoita, kun tarvetta siihen tulee.
- Se, mitä alihankkijoilta erityisesti odotamme, on täysin linjassa sen kanssa mitä asiakkaamme meiltä odottavat: turvallisuus, toimitusvarmuus ja laatu. Ei mitään sen ihmeempää, täytyy vain sisäistää toimintaympäristön asettamat vaatimukset, jotka ovat joka alalla omanlaiset.
E. Hartikainen toimii Suomessa tällä hetkellä kuudella kaivosalueella. Pääkonttori ja keskuskorjaamo sijaitsevat Joensuussa.
- Tänä vuonna liiketoiminnan on tarkoitus laajentua Suomen rajojen ulkopuolelle. Julkaisimme tammikuussa ehdollisen monivuotisen kaivospalvelusopimuksen Pohjois-Norjaan, jossa toimintojen odotetaan käynnistyvät tämän vuoden aikana. Kolme vuotta sitten E. Hartikainen myi autoliiketoiminnan, jossa yritys edusti yli kymmentä automerkkiä ja oli erittäin tunnettu toimija etenkin Itä-Suomen alueella. Nykyään perheyhtiö keskittyy kokonaan maarakennukseen ja erityisesti kaivosasiakkaisiin. Alkujaan yhden miehen ja yhden koneen yhtiön liikevaihto on kasvanut noin 130 miljoonaan euroon. Yrityksellä on noin 500 työntekijää ja noin 300 koneyksikköä.
