Puolustusteollisuus tarjoaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Kaustisen seutukunnan ja SEMUKAS-hankkeen järjestämässä yritystilaisuudessa Kaustisella marraskuussa vieraillut Patrian Janne Muurinen sanoo huomanneensa käynnin yhteydessä, että Keski-Pohjanmaalla on paljon sellaista osaamista, josta puolustusteollisuus voisi hyötyä.

Yritykset saivat esitellä osaamistaan Muuriselle kahdenkeskisissä tapaamisissa. Hänen mukaansa Patria valitsee omiin projekteihinsa toimittajat tuote- ja hankekohtaisesti.
- Patria käyttää suomalaisia alihankkijoita varsin paljon. Esimerkiksi Patria 6 x 6-panssariajoneuvon valmistus työllistää kymmeniä yrityksiä, Muurinen kertoo ja mainitsee toisena esimerkkinä tilanteen, jossa Patria ryhtyisi rakentamaan jälleen liikkuvaa tykistöä, johon yhtiöllä on konsepti. Siihenkin tarvittaisiin kymmeniä toimittajia eri aloilta.
Puolustusvälineteollisuuden jatkaessa voimakasta kasvuaan Janne Muurinen arvioisi tilannetta suomalaisyritysten näkökulmasta laajemmin; ei ainoastaan Suomen, vaan Euroopan ja Nato-markkinan tasolla. Tässäkin asiassa hyvänä kirittäjänä toimii länsinaapuri Ruotsi. Tilastojen perusteella ruotsalaisyritykset käyvät kauppaa Nato-maiden kanssa paljon aktiivisemmin kuin suomalaiset yritykset. Toki myös Suomesta on päästy kauppoihin, joskus yllättävältäkin tuntuvilla tuotteilla.
- Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana. Suomesta myydään esimerkiksi suksia Natolle ja merinovillasukkia Tanskan puolustusvoimille. Suomessa asiakkaita voivat olla Puolustusvoimien lisäksi muun muassa Tulli, Rajavartiolaitos ja Poliisi.
Yksi avainsana on kaksoiskäyttöteknologia. Muurinen toteaa, että Ukrainassa käytävä sota on osoittanut siviiliteknologian ja puolustusteknologian yhteistyön välttämättömyyden. Tällä hetkellä Euroopassa on myös rahoitusmekanismeja, joiden myötä puolustusteollisuuteen ja yleensä varusteluun tullaan satsaamaan satoja miljardeja euroja.
- Päästäkseen mukaan näihin rahavirtoihin suomalaisten yritysten kannattaa pitää silmät ja korvat auki ja lähteä mukaan mahdollisimman moneen yhteishankkeeseen, kilpailutukseen tai t & k-toimintaan, Muurinen muistuttaa.
SEMUKAS-hankkeen projektipäällikön Markus Mäntysen mukaan Kaustisen seutukunta seuraa tarkasti avautuvia rahoitushakuja.
- Puolustussektorin kaksikäyttöisyyden kannalta erityisen mielenkiintoinen on ensi vuonna avautuva Rearm-rahoitus. Tämä rahoitus mahdollistaisi seutukunnan ja laajemminkin hankealueen pk-yritysten pääsyä osaksi Naton alihankintaketjuja, Mäntynen toteaa.

Patrian Janne Muurinen, Vice President, Public Affairs.

Mistä lisätietoja?

Entä mistä yritykset saavat tarkempaa tietoa, jos ne ovat kiinnostuneita puolustusteollisuuden tarjoamista mahdollisuuksista?
Naton NSPA-portaali on logistiikka- ja hankintaorganisaatio, joka tarjoaa jäsenmaille ja kumppaneille kanavan osallistua puolustushankintoihin. NCIA on puolestaan hankintaorganisaatio, joka vastaa liittouman viestintä- ja tietojärjestelmien toimittamisesta ja ylläpidosta. Kirjautumisohjeet portaaleihin löytyvät Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen nimikkeistökeskuksen kotisivuilta.
Kasvava määrä suomalaisia yrityksiä on liittynyt PIA ry:n jäseneksi. PIA on Suomessa toimivan puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuuden etujärjestö.
- PIA on mielestäni hyvä ympäristö yrityksille, jotka haluavat päästä kiinni puolustusteollisuuden hankintoihin. Yhdistyksen jäsenenä yritykset saavat käsityksen siitä, mitä alalla tapahtuu, ja sieltä voi löytyä myös uusia yhteistyökumppaneita, Janne Muurinen sanoo.

Osaamista monenlaisiin tarpeisiin

Kaustislainen Metalli Järvelä panostaa vahvasti metallin taivutusteknologiaan, ja yhtiön tuotteita menee runsaasti muun muassa ohjaamoteollisuuteen. Yhtiön palveluihin kuuluvat lisäksi esimerkiksi putki- sekä levylaserleikkaukset, ja nykyään Metalli Järvelä tekee itse myös CNC-koneistuksen. Yrityksen työntekijämäärä on yhteensä hieman yli 30 henkilöä, ja vuoden 2025 liikevaihto on nousemassa noin 4,6 miljoonaan euroon.
- Meitä kiinnostaa kovasti päästä esimerkiksi Patrian alihankkijaksi, koska meillä on paljon sellaista, mitä voisimme heille toimittaa, yrittäjät Iiro ja Visa Järvelä kertovat ja mainitsevat esimerkkeinä putkitaivutukset ja putki- sekä levylaseroinnit ja kokoonpanot.
Metalli Järvelä on jo toimittanut tuotteita puolustusvälineteollisuuden käyttöön, ja tapaamista Patrian edustajan kanssa yrittäjät pitivät mielenkiintoisena. Yrityksen resurssit ja konekantakin ovat sellaiset, että valmiudet vastata puolustusvälineteollisuuden tarpeisiin ovat hyvät.

Metalli Järvelän yrittäjät Visa (oik.) ja Iiro Järvelä.

Veteliläisen Windis-yrityksen toimitusjohtaja Mikko Toivonen ja tuotekehittäjä Mika Klemola esittelivät Patrian edustajalle ratkaisua, joka turvaa vedensaannin erilaisissa häiriötilanteissa. Kyseessä on esimerkiksi merikonttiin sijoitettava siirrettävä katkaistun veden yksikkö, joka suojaa vedenjakelun häiriöiltä, äkillisiltä katkoksilta ja veden saastumiselta.
- Oli hienoa, että saimme Patrian edustajan tänne paikan päälle. Äsken kuullun esityksen perusteella yrityksemme ratkaisua voi ajatella vaikkapa Naton laajuiseen jakeluun varsinkin, kun meillä on hyvät mahdollisuudet skaalata toimintaamme ylöspäin, Toivonen ja Klemola sanovat.

Windis-yrityksen toimitusjohtaja Mikko Toivonen (oik.) ja tuotekehittäjä Mika Klemola.


Valmistusta takaisin omiin käsiin

Viitasaarelainen Maarla on metalliteollisuuden moniosaaja, joka valmistaa muun muassa metallikiinnikkeitä rakennustuoteteollisuuteen ja maatelinejärjestelmiä aurinkovoimaloille. Yritys tekee myös alihankintaa ja alihankintatuotteita huonekaluteollisuudelle ja ilmanvaihtoteollisuudelle. 66 ihmistä työllistävän Maarla-konsernin liikevaihto on 10 miljoonaa euroa.
Maarlan hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja Jari Puukilainen näkee useita syitä, miksi suomalaisen teollisuuden kannattaa tarttua Patrian ja ylipäätään puolustusvälineteollisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin.
- Olisi edesvastuutonta, jos meiltä menisi ohi sellaista tuotantoa, tuotteita tai komponentteja, jotka voitaisiin aivan hyvin tehdä Suomessa. Me tarvitsemme Suomeen työtä, minkä lisäksi kyse on Suomen turvallisuudesta, jotta meillä on kotimaassa huoltovarmuutta tukevaa valmistusta. Henkilökohtaisesti ajattelen, että kyse on tietynlaisesta yhteiskuntavelvoitteestakin, Puukilainen painottaa.

Hänen mukaansa puolustusvälineteollisuus tulee olemaan pitkään kasvava ala nykyisen maailmantilanteen seurauksena.
- Puolustusvälineteollisuus on mahdollisuus myös Maarlalle, jonka suorien asiakkaiden yhteenlaskettu liikevaihto on useita miljardia. Pystymme tuottamaan lukemattomasti erilaisia tuotteita sekä tekemään osakokoonpanoa. Tarvitaan kuitenkin keinoja avata keskusteluyhteys puolustusvälineteollisuuden ja myös kasvukeskusten ulkopuolella toimivien yritysten välillä, ja siksi tällaiset tilaisuudet ovat tosi tärkeitä, Puukilainen sanoo.
Yritystilaisuuden järjestivät Kaustisen seutukunta ja SEMUKAS-hanke.
- Suomen puolustusteollisuuden liikevaihto on moninkertaistunut muutaman viime vuoden aikana Euroopan vahvistaessa puolustustaan. Patria ja yhtiön saamat tilaukset vaikkapa Patria 6x6 -ajoneuvosta ovat tästä hyvä esimerkki. Puolustusteollisuuden kasvussa on potentiaalia myös alueemme yrityksille ja työyhteenliittymille. Tällaiset tapahtumat ovat yrityksille konkreettinen mahdollisuus rakentaa hyödyllisiä verkostoja, kertoo hankkeen projektipäällikkö Markus Mäntynen.
SEMUKAS-hankealue kattaa Kaustisen seutukunnan lisäksi Pohjoisen Keski-Suomen Sydänsuomessa-alueen kunnat. Viitasaarella ja Karstulassa on vahvaa metalliteollisuuden alihankintaa. Lisäksi karstulalainen Savotta sai alkuvuodesta yli 30 miljoonan euron tilauksen Puolustusvoimilta. Erilaiset yhteistyömallit lisäävät yritysten kyvykkyyksiä osallistua isompiin projekteihin.

Maarlan hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja Jari Puukilainen.