Maaseudun tyhjät talot ovat myös mahdollisuus

Osa maaseutukunnista kamppailee niukan asuntotarjonnan kanssa tilanteessa, jossa asuntoja tarvitsevat esimerkiksi opettajat, keikkalääkärit, kausityöntekijät ja pitkäaikaiset hanke- ja projektityöntekijät. Vuokra-asunnoille on käyttöä myös paikallisten perheiden nuorilla, jotka ovat muuttamassa omilleen. Voisiko osaratkaisu asuntomarkkinoiden haasteisiin löytyä maaseudun tyhjistä taloista, joiden lukumäärä kasvaa koko ajan?

Vetelin kunnanjohtaja Eija Kellokoski-Kari selvittää, miltä paikallinen asuntomarkkina näyttää hänen johtamansa kunnan vinkkelistä.
- Meillä on todella huono asuntotilanne. Päivittäin mietimme kunnan vuokra-asuntoasiakkaita palvelevan Vetelinraitin toimitusjohtajan kanssa ratkaisuja tilanteeseen. Asunnonhakijoista suuri osa on keikkatyöläisiä, jotka haluavat pieniä ja halpoja asuntoja, mutta tuntuu, että nykyään sellaisia haluavat kaikki muutkin. Meidän asuntokantaamme ei ole suunniteltu tähän päivään. Yksinasuvien määrä kasvaa valtakunnallisesti ja kehitys on samanlainen meilläkin. Isot perheasunnot ovat tarpeeseen nähden auttamattomasti liian suuria, minkä lisäksi tilannetta hankaloittaa asumistuen rajojen kiristäminen, Kellokoski-Kari kertoo.

”Toivomme vakituisista työntekijöistä kuntaan uusia veronmaksajia”

Ajan ilmiöihin kuuluu, että alueelle töihin tulevan perhe asuu usein muualla. Kunnanjohtaja sanookin suurimpana toiveenaan, että kuntaan saataisiin uusia veronmaksajia.
- Kunnan toiveena on, että alueelle pysyvästi töihin saapuvat toisivat perheensä mukanaan ja muuttaisivat kirjansa tänne. Silloin saamme lisää verotuloja, joilla voimme ylläpitää palveluita. Viikot paikkakunnalla asuvat työntekijät toki käyttävät paikallisia palveluita, mutta lopulta kunnat ovat tässä kokonaisuudessa häviäjiä.

Vetelin tapauksessa vaikeusastetta asuntotilanteen ratkaisemiseksi lisää koulukeskuksen remontti, jonka myötä kunta on lainoittanut itsensä tappiin. Kellokoski-Kari näkee, ettei kunnalla ole nykyisessä taloustilanteessa mahdollisuutta lähteä rakentamaan uusia vuokra-asuntoja. Hän kannustaakin yksityisiä toimijoita investoimaan uusasuntotuotantoon, koska kysyntää sopivan kokoisille asunnoille riittää.

Kaunista Vetelin kylänraittia.

”Vuokraaminen voi olla joskus myyntiä kannattavampi vaihtoehto”

Yhtenä osaratkaisuna kunnanjohtajan mukaan voisivat olla asumattomat kiinteistöt, joiden määrä maaseudulla lisääntyy. Vetelissä kunta onkin kannustanut kiinteistöjen omistajia vuokraamaan tyhjäksi jääneitä omakotitaloja.
- Vuokraamista harkitsevat yksityiset saavat tarvittaessa kunnasta neuvonta-apua, koska alussa voi olla vaikea tietää, mitä kaikkea vuokranantajan on otettava huomioon ja kuinka edetä asiassa.
Kellokoski-Karin mukaan moni haluaisi ymmärrettävästi myydä tyhjilleen jääneen kiinteistön, mutta vuokraaminen saattaa olla taloudellisesti jopa kannattavampi vaihtoehto.
- Esimerkiksi työntekijöilleen majoitusta vuokraavat yritykset ovat luotettavia maksajia. Vuokratulot tarjoavat mahdollisuuden myös remontoida kiinteistöä ja vaikkapa asentaa kohteeseen maalämpö. Mitä enemmän tyhjiä asuinkiinteistöjä saadaan uudelleen asuinkäyttöön, sitä parempi se on myös maaseudun elinvoimalle, kunnanjohtaja muistuttaa.

Markkinapaikan avulla kuluerästä tuottavaksi kohteeksi

Projektipäällikkö Santtu Lehto Kaustisen seutukunnasta kiertää Kuidut käyttöön-kehittämishankkeen edustajana maaseutua eri puolilla Keski-Pohjanmaata. Hankkeen lähtökohtana on digikehittäminen kylissä, mutta käytännössä joka kerta puheeksi nousevat myös tyhjenevät talot ja miten ne saataisiin paremmin esimerkiksi kausityöntekijöiden, suurhankkeissa työskentelevien tai vaikkapa keikkalääkäreiden käyttöön.
- Nykyään tällaisia kohteita löytyy melkeinpä joka kylältä. Jos kiinteistöt saataisiin jälleen asumiskäyttöön, se parantaisi asuntotarjontaa, ja tyhjillään oleva kiinteistö muuttuisi kuluerästä tuottavaksi kohteeksi. Kiinteistöt eivät enää rapistuisi ja vuokratuloja voisi käyttää esimerkiksi kiinteistön kunnossapitoon. Samalla kunnille jäisi paremmat mahdollisuudet tarjota pieniä vuokra-asuntoja oman paikkakuntansa nuorille. On suuri uhka, että omilleen muuttavat nuoret joutuvat huonon asuntotilanteen takia muuttamaan pois kotikunnastaan, vaikka siihen ei muuten olisi varsinaista tarvetta, Lehto sanoo.

Tyhjät kiinteistöt ja samanaikainen kysyntä asunnoista puhuttavat kyläläisiä, kertoo Projektipäällikkö Santtu Lehto.

”Osa omistajista kunnostaa kiinteistöä vuokratuotoilla”

Suurhanketoimisto.fi-sivustolla asuntotarjonnasta ilmoittaa Jenni Kaustisen JenninTuvat Oy, joka tarjoaa asiakkailleen kodinomaista asumista. Sen lisäksi, että Kaustinen on sisustanut vuokraamansa asunnot, hän räätälöi asiakkailleen palveluita pyykkihuollosta siivouspalveluun ja ruohonleikkuuseen. Vuokra-asunnoissa asuu suurimmaksi osaksi Keliberin työntekijöitä, mutta myös tuulivoimahankkeissa mukana olevia. Kaustisen kansamusiikkijuhlien perhemajoitus on maankuulu, ja Jenni Kaustinen perheineen on yksi festivaalikansan majoittajista.

Hän tekee majoitustoiminnassa yhteistyötä Terhi Salmelan Amalia Cottagesin kanssa. Majoitustoiminnassa ylipäätään Jenni Kaustinen näkee paljon mahdollisuuksia.
Entä voisivatko maaseudun tyhjät talot olla Kaustisen mielestä osaratkaisu lyhyt- tai pitkäaikaiseen majoitustarpeeseen?
- Todellakin voivat olla. Minullakin on asiakkaita, jotka omistavat täällä talon, mutta asuvat itse muualla. He ovat tyytyväisiä siihen, että huolehdin heidän puolestaan käytännön asiat, ja asuinkäytössä oleva talo ei pääse rapistumaan ja kiinteistön arvo säilyy paremmin. Jotkut omistajat keräävät vuokratuloista puskuria, jonka he käyttävät talon kunnostamiseen. Osalle omistajista riittää, että he saavat vuokratuotoilla katettua kiinteistöstä aiheutuvat kulut, Jenni Kaustinen toteaa.

Yrittäjä Jenni Kaustinen näkee majoituspalveluissa paljon mahdollisuuksia. Majoitustoiminnan lisäksi Kaustinen tuottaa ruokapalveluita ja harjoittaa henkilöstövuokrausta.

”Tyhjien talojen uudet asukkaat elävöittävät maaseutua”

Mirva Loihtua työskentelee projektipäällikkönä Asumisen uudet tuulet-hankkeessa. Hankkeessa haetaan innovatiivisia ja kestäviä ratkaisuja asumisen haasteisiin muun muassa Sydänsuomessa-alueella pohjoisessa Keski-Suomessa. Loihtuakin on huomannut, että maaseudun vajaakäytössä olevat asunnot ovat kunnissa ajankohtainen puheenaihe.
Tarjonta ja tarpeet saattavat kuitenkin vaihdella hyvinkin paljon. Jos joissain kunnissa vuokra-asunnoista on huutava pula, toisissa kunnissa vuokra-asuntoja on runsaasti tarjolla. Eivätkä asunnonhakijoidenkaan tarpeet ole samanlaisia. Siinä missä osa korkeasti koulutetuista haluaa laadukasta asumista palveluiden ääreltä, osa monipaikkaisista etätyöntekijöistä tai arvopohjaisista työperäisistä muuttajista asettuisi mielellään hieman sivummalle veden äärelle, kuitenkin vuodenajasta riippumatta helposti liikennöitävien kulkuyhteyksien varrelle.
Kun puhutaan maaseudun tyhjillään olevista taloista, Loihtua sanoo törmänneensä siihen, että vuokralle tulijoita kyllä olisi, mutta esimerkiksi perikunta ei halua vuokrata taloa. Omien kokemustensa perusteella hän kuitenkin rohkaisee omistajia ottamaan tyhjät asuinkiinteistöt hyötykäyttöön.
- Meillä oli itsellä pohjoisessa huoneisto vuokralla kaivostyöntekijöille, ja vuokranantajan näkökulmasta he ovat ihan paras ryhmä. Varmoja maksajia, jotka käyvät asunnossa nukkumassa, eikä heillä ole esimerkiksi pieniä lapsia tai koiria, mikä tavallaan kuluttaisi asuntoa. Kun taloihin tulee vuokralaisia, se elävöittää maaseutua ja pitää kiinteistöt paremmassa kunnossa.
- Jos vuokralaista kiinnostaa remontointi, hänen kanssaan voi sopia, että hänen tekemänsä kiinteistön kunnossapito hyvitetään vuokrassa tavalla tai toisella. Eikä pidä unohtaa sitäkään, että tyhjillään olevat asunnot tarjoavat mahdollisuuden yritystoiminnalle. Esimerkiksi yrittäjälle, joka hankkii vuokrakohteita ja välittää niitä edelleen vuokralaisille, Loihtua vinkkaa.
Mistä näkökulmasta maaseudun asuntoasioita ja asumista kulloinkin tarkastellaankaan, Loihtualla on kuntapäättäjille yksi painava toive.
- Asuminen pitäisi saada kuntien strategioihin omana osa-alueenaan, mikä toisi kehittämiseen pitkäjänteisyyttä. Nyt asumista saatetaan käsitellä ympäripyöreästi vaikkapa kestävän kehityksen osiossa.

Sydänsuomessa tarjoaa idyllistä majoitusta. Lisätiedot sydansuomessa.fi

Majoitustoimintaa helpottamaan löytyy valmiita digitaalisia ratkaisuja

Jotta tarjonta ja kysyntä kohtaavat, tarvitaan alusta, jossa asuntotarjonta on esillä. Lähes kahden vuoden ajan tällaisena alustana on toiminut suurhanketoimisto.fi-sivusto, josta löytyvät muun muassa uusimmat tarjolla olevat majoituskohteet. Suurhanketoimisto.fi-sivustoa voivat hyödyntää niin yksityiset kuin yritykset tarjotessaan asuntoja suurhankkeiden tarpeisiin.
Lisäksi kaustislainen ohjelmistotalo Codetag on kehittänyt majoituspalveluita tarjoaville Flatco-alustan, joka toimii vuokranantajien apuna kiinteistöjen hallinnassa. Flatcoon saa esille myös vapaat asunnot kuvineen ja kohdetietoineen.
- Tämä moduuli voidaan asentaa olemassa oleville nettisivuille. Sen lisäksi, että kohdetiedot ovat saatavilla, asuntoa tarvitsevat voivat lähettää palvelun kautta asuntohakemuksen. Moduuli sopii vaikkapa yrittäjälle, joka yhdistää vuokranantajia ja asunnonhakijoita, Codetagintoimitusjohtaja Jarkko Liedes kertoo.

Kuvien oikeudet: Sydänsuomessa.fi, Vetelin kunta, Kaustisen seutukunta.