Kyseessä on uusvanha hanke, sillä moni keskipohjalainen muistaa vielä alueelle 2000-luvun alkupuolella suunnitellun ilmeniittiprojektin. Tuolloin malmia ehdittiin louhia koemielessä yli 20 000 tonnia, ja siitä tehtyä rikastetta meni kaupalliseen tuotantoon asti. Kairauksiakin tehtiin yhteensä 25 kilometriä. Ilmeniitin markkinahinta ei kuitenkaan ollut riittävä, ja silloinen toimija päätti lopulta olla aloittamatta ilmeniittiesiintymän kaivospiiriprosessia. Nyt tilanne on toinen. Euroopan unioni, Nato, Yhdysvallat ja monet muut maat luokittelevat titaanin kriittiseksi ja strategiseksi metalliksi. Titaani on ratkaisevan tärkeä metalli monilla teollisuudenaloilla ilmailu- ja puolustusteollisuudesta rakentamiseen ja terveydenhuoltoon. Tämä näkyy myös hintakehityksessä ja kysynnän odotetaan kasvavan selkeästi edelleen lähitulevaisuudessa. Lisäksi Euroopassa toimii ainoastaan yksi titaanimineraalia tuottava kaivos, ja sekin sijaitsee EU:n ulkopuolella Norjassa. Titanorin hankkeessa onkin mitä suurimmassa määrin kyse myös eurooppalaisesta omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta. Yhtiön näkymä on siinäkin mielessä lupaava, että se on kaivoshankkeeksi jo pitkällä.

- Tämä on kehityshanke, eli emme ole enää malminetsintävaiheessa, koska aikanaan hanketta vietiin pitkälle eteenpäin ja siihen investoitiin runsaasti. Malmi on hyvinkin löydetty sekä paikannettu. Tiedetään myös, että esiintymä jatkuu ja titaaniyhdistettä olisi löydettävissä edelleen lisää. Tällä hetkellä teemme muun muassa luontoselvityksiä ja teknisiä selvityksiä. Lisäksi arvioimme, mille markkinalle ja kenelle tuotteemme olisi sopivin. Sen tiedämme jo nyt, että tämä on maailmanmarkkinatuote, jolle löytyy aina ostaja, Mikko Sopanen sanoo.
 

Ilmeniittirikastetta 250 000 tonnia vuodessa

Titanorin esiintymä on siis pitkälle tutkittu ja suunniteltu. Tässä vaiheessa puhutaan kaivostoiminnasta, joka jatkuisi yli 20 vuotta. Yhtiöllä on alueella viisi tunnistettua esiintymää, joilla kaikilla on mahdollisuus pidentää tai laajentaa toimintaa. Kaivoksesta saadaan titaaniyhdistettä, ilmeniittiä, joka on titaanioksidin raaka-aine. Titaanioksidi on ollut perinteisesti valkoisen maalin raaka-aine. Erinomaisen UV-suojansa ansiosta sitä käytetään nykyisin suojana hyvin laajalti monissa pinnoitteissa, kuten kosmetiikassa, erityisesti aurinkovoiteissa. Malmia louhittaisiin nykyisten suunnitelmien mukaan avolouhoksista noin 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Ilmeniittirikastetta siitä syntyisi 250 000 tonnia, mikä vastaa noin 10 prosenttia EU:n vuosittaisesta tarpeesta. Lisäksi malmista saadaan rautarikastetta noin 50 000 tonnia vuodessa. Logistiikan näkökulmasta malmivarojen sijainti on hyvä, sillä ilmeniittirikaste kuljetettaisiin maailmalle jalostettavaksi Kokkolan sataman kautta.

Koekairausten tuloksia arvioivat Titanorin hallituksen puheenjohtaja Markus Ekberg (vas.) sekä hallituksen jäsenet Harri Takanen ja Mikko Sopanen. Sopanen on myös Titanorin toimitusjohtaja. Kuva: Titanor
 

- Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhanke on mainio esimerkki siitä, että tällaisella kaivoshankkeella on myös merkittävät aluetaloudelliset vaikutukset. Rakentamisvaiheessa se tarkoittaisi satoja henkilötyövuosia, ja arviomme mukaan tuotantovaiheessa suora työllistävä vaikutus olisi kaikkiaan noin 140 työpaikkaa, Mikko Sopanen kertoo.

Titanorin hankkeen etenemistä sujuvoittaa se, että yhtiön pääomistajaksi tuli 2025 sieviläinen perheyhtiö Jussi Capital. Kyseessä on Jorma J. Takasen perustama yhtiö. Titaanioksidin tuotantolaitoksia sijaitsee eri puolilla Eurooppaa muun muassa Norjassa, Puolassa, Saksassa, Hollannissa ja Italiassa. Mikko Sopanen toivoo, että jossain vaiheessa ilmeniittirikasteenkin pelkistämisessä päästäisiin hyödyntämään vetypelkistystä.

- Vetypelkistämisen kehittyessä metallien käsittelyssä Titanor haluaa olla kehittämässä ja tukemassa sen avulla eurooppalaista titaanimetallin jalostuksen syntyä. Ehkä tällainen laitos voisi joku päivä sijaita Suomessakin. Nykyisin valmistus tapahtuu pääosin Venäjällä ja Kiinassa. Euroopassa ei ole lainkaan titaanimetallin valmistusta, hän sanoo. 
 

"Titaanikaivos vähentäisi Kiina-riippuvuutta”

Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandberg pitää Titanorin hanketta tärkeänä Suomen ja koko Euroopan huoltovarmuudelle ja omavaraisuudelle.

- Titaani on kriittinen ja strateginen metalli, jota tuodaan monen muun metallin tavoin Kiinasta. Kaiken lisäksi meillä on tällä hetkellä ainoastaan yksi titaanikaivos koko Euroopassa, joten tässäkin tapauksessa Kiina-riippuvuuden pienentäminen on todella hyvä asia. Jos ajatellaan Titanor-hankkeen aluetaloudellisia vaikutuksia sekä ilmeniittirikasteen mahdollista jalostamista, niin onhan tämä siinäkin mielessä huikea mahdollisuus, Sandberg sanoo.

EK totesi äskettäin Kokkolan olevan yksi Suomen mielenkiintoisimmista investointikohteista. Oli kyse Titanor-hankkeesta tai muista ison mittakaavan investoinneista, kaupungin on hoidettava oma osuutensa niin, että sitten kun investointipäätös jossain vaiheessa syntyy, puitteet käytännön toteuttamiselle ovat valmiina.

- Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että viemme koko ajan suunnitteluvalmiutta eteenpäin. Rakennamme esimerkiksi teitä, kehitämme raiteita ja laajennamme satamaa. Asioita ei voi kuitenkaan tehdä liian etukenossa, koska investoinnit tarkoittavat yleensä velkaantumista. Huonoimmassa vaihtoehdossa meillä on yhtäkkiä kasvanut velkamäärä, muttei investointeja, joilla velkaa maksetaan, Sandberg jatkaa.
 

”Vaikka yhtiö on uusi, hanke on edennyt pitkälle”

Yrityskehittäjä Jarmo Finnilä Kaustisen seutukunnasta on seurannut mielenkiinnolla keskipohjalaisen titaaniprojektin uutta tulemista.

- Titanorin hanke on erityisen mielenkiintoinen sen takia, ettei se enää tarvitse valtavaa malminetsintävaihetta, koska se on jo tehty aikaisemmin. Vaikka yhtiö on uusi, hanke on jo edennyt varsin pitkälle täysin kotimaisin voimin. Lisäksi Titanorin taustalla on kokeneita kaivosalan ammattilaisia, ja rahoittajiltakin löytyy kaivosalan kokemusta, Finnilä luettelee hankkeen vahvuuksia.

Hänen mukaansa suomalaisille on käynyt päivä päivältä selvemmäksi, että omavaraisuutta ja huoltovarmuutta kannattaa vahvistaa. Siihen tarvitaan Suomeen sijoittuvia kaivoshankkeita.

- Meille tulee iso osa raaka-aineista meriteitse. Entä jos niitä ei joku päivä tulekaan? Finnilä korostaa, että kaivoshankkeet ovat tärkeitä myös aluetaloudelle.

- Ne työllistävät suoraan merkittävän määrän ihmisiä, minkä lisäksi hankkeissa mukana olevat toimijat ostavat runsaasti palveluita lähialueilta varsinkin siinä vaiheessa, kun niiden toiminta on käynnistynyt. Toki rakennusvaiheessakin taloudelliset vaikutukset ovat isot, kuten Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhanke on osoittanut.

Titanorin toimitusjohtaja Mikko Sopanen toivoo, että ilmeniittirikasteen pelkistämisessä päästäisiin jossain vaiheessa hyödyntämään vetypelkistystä.