Kokkola Industrial Park on Pohjois-Euroopan suurin kemian- ja metallienjalostusteollisuuden ekosysteemi, jossa toimii lukuisia kansainvälisiä huippuyrityksiä. Kuva: KIP
Energiateollisuus ry:n arviossa vuonna 2040 Suomen taloutta siivittävät teollisuus ja palvelut, jotka perustuvat puhtaaseen sähköön, vetyyn ja talteen otettuun hiilidioksidiin sähkön osuuden energialähteenä ollessa lähes kolminkertainen vuoteen 2023 verrattuna.
Uusiutuvan sähkön rooli on merkittävä tulevaisuuden energiajärjestelmässä, ja juuri tämä tekee Kokkolan ja Äänekosken väliin sijoittuvasta alueesta erityisen mielenkiintoisen ja ajankohtaisen. Täyttäähän alue pitkälti jo nykyisellään toimivalle vetyekosysteemille asetettavat edellytykset. Vetytaloudesta puhuttaessa vety esiintyy yhä useammin teollisuuden näkökulmasta tarkasteltuna yhtenä jalostettavista raaka-aineista. Tästä syystä energiamurroksen seuraavan aallon investoinnit vaativat toteutuakseen laajempia kokonaisuuksia. Yksittäisillä kaupungeilla tai edes maakunnilla ei ole välttämättä yksinään kaikkia toteuttamiseen tarvittavia resusseja. Tästä syystä toimiva vetyekosysteemi tarvitsee yli perinteisten kunta- ja maakuntarajojen menevää yhteistyötä. Toimivan vetytalouden tarvitsemat raaka-aineet ovat niin vesi, uusiutuva sähkö, biogeeninen hiilidioksidi - unohtamatta myöskään alkutuotannosta saatavaa biokaasua. Toimiva ekosysteemi tarvitsee toimivaa logistiikkaa aina kansainvälisen tason satamaa myöten. Tämän lisäksi tulevaisuuden suurhankkeiden kannalta keskeistä on paikallisten pää- ja alihankintaverkostojen kyvykkyys toteuttaa miljarditason suurhankkeita aikataulussa. Nämä kaikki resurssit löytyvät Kokkolan ja Äänekosken väliseltä alueelta.
Uusiutuvan sähkön tuotantopotentiaali jopa 33 terawattituntia
Pääasiassa Keski-Pohjanmaalle ja Sydänsuomeen sijoittuvan vetyekosysteemin uusiutuvan energian tuotantopotentiaali on valtava. Alueella sijaitsee runsaasti käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita, mikä on mahdollistanut lähes kultaryntäyksen kaltaisen aurinkoenergiahankkeiden sijoittumisen alueelle. Energiaoperaattorit ovat tehneet hankealoituksia aurinkoenergian osalta lähes 3 000 hehtaarin edestä viimeisen reilun vuoden aikana. Sama koskee seudulla toimivia isoja turkistiloja, joista monet suunnittelevat uusiutuvan energian tuotantoa. Ekosysteemiin kuuluu myös Jylkkä-Alajärvi voimalinjan eteläpäässä oleva Järvi-Pohjanmaan alue.
Uusiutuvan energian tuotantomuodoista tuulivoimarakentaminen on ollut rannikkoseudulla ja sen tuntumassa vilkasta pitkään. Parhaillaan Lestijärvelle nousee valmistuessaan Suomen suurin maatuulivoimapuisto, ja uutta tuulivoimaa rakennetaan myös muualla lähiseudulla. Maatuulivoiman etuna ovat sen geostrateginen turvallisuus, eli infrastruktuuri on turvassa mantereella, eikä siihen voi kohdistua mereltä käsin suoritettua, mahdollisesti vihamielistä hybridivaikuttamista. Lisäksi kohteiden huollettavuus ja ekosysteemin skaalautuminen on huomattavasti tehokkaampaa alueellamme, jossa on runsaasti käytöstä poistunutta ja uusiutuvan teollisuuden tarpeisiin soveltuvaa valmista infrastruktuuria.
On arvioitu, että 18 kunnan alueelle sijoittuvan vetyekosysteemin sähköntuotannon maksimikapasiteetti olisi enimmillään jopa 33,1 terawattituntia. Jotkut historiaa tuntevat pitävätkin Euroopan unionin ilmastotavoitteita edistävää vetyä samanlaisena vauraudenlähteenä kuin mitä terva oli Kokkolalle ja sitä ympäröiville maakunnille 1600-luvulta lähtien. Synergia Kokkolan kaupungin sekä provinssin välillä on ilmeinen. Kysymys kuuluukin, käynnistyykö tästä länsirannikon uusi kulta-aika ja renessanssi, kuten aikana, jolloin tervaa tuotiin laajalti sisämaasta ja laivattiin Kokkolasta aina Englantiin saakka?
Ympäristöystävällisyys, sujuva kaavoitus ja liityntäkapasiteetti edistävät investointeja
Väljästi asutulla seudulla kaavoitus on ollut lähtökohtaisesti sujuvaa, mikä edistää uusiutuvan energian hankkeiden käytännön toteutusta suunnitellussa aikataulussa. Yhtenä esimerkkinä tiivis, noin 25 neliökilometrin suuruinen Liedeksen ja Pajuojan alue Halsuan, Kaustisen ja Vetelin rajalla, josta löytyy mainiot edellytykset sähkön jalostamiselle. Turkis- ja turvetuotannosta pois jäänyt kapasiteetti on tällä hetkellä uusiutuvan energian käytettävissä, joka on huomattava etu, koska valmis infrastruktuuri ei aiheuta luontokatoa metsien ennallistamisasetuksen näkökulmasta edistäen toiminnan sosiaalista hyväksyntää.
Oma lukunsa vetyekosysteemissä on sähkönsiirto. Liityntäkapasiteettia löytyy runsaasti ja tulevaisuudessa vielä enemmän sen jälkeen, kun kantaverkkoyhtiö Fingridin uusi Lakeuslinja välillä Jylkkä-Alajärvi valmistuu vuonna 2027. Eurooppalaisen vetytaloudyn tyypillinen ongelma onkin, että riittävää sähköverkon liityntäkapasiteettia ei ole tarjolla. Aueemme vapaana oleva infrastruktuuri ja strategiset resurssit ovat ainutlaatuisia koko Euroopan mittakaavassa.
Monikaasuinen strategia
Kokkolan Sataman ja Äänekosken välisellä vaikutusalueella sijaitseville yrityksille ja kunnille vetytalous avaa erinomaisen mahdollisuuden uudistaa toimintaansa. Vetytalous ei ole pelkästään vetyä vaan kokonaisuuteen kuuluu niin uusiutuva sähkö, biokaasu, biogeeninen hiilidoksidi, biohiili, että näistä saatavat jatkojalosteet ja sivuvirtojen kuten lämpö tehokas hyödyntäminen. Esimerkiksi valtatie 13:n varrella Kokkolan ja Äänekosken välillä toimivat yritykset ovatkin olleet erittäin kiinnostuneita mahdollisuudesta liittyä tulevaisuuden kaasuverkkoihin. Joustava monikaasustrategia mahdollistaa kaasuputkien rakentamisen olemassa olevan, että alueelle sijoittumista miettivän teollisuuden tarpeiden mukaisesti. Tämä on hyvin keskeinen asia rakennettaessa toimivaa vetyekosysteemiä jossa kysynnän ja tuotannon täytyy olla heti alusta lähtien sopusuhdassa keskenään. Kysynnän suurta määrää korostaa myös Kaustisen seutukunnan puheenjohtajana toimiva Toholammin kunnanjohtaja Jukka Hillukkala.
Metsä Fibren biotuotetehdas Äänekoskella valmistaa päätuotteenaan havu- ja koivusellua kartongin, pehmo- ja painopaperin sekä erikoistuotteiden raaka-aineeksi. Kuva: Metsä Group
Uusiutuvan energian investointeja vauhdittaa lisäksi korkotason kääntyminen laskuun, minkä lisäksi pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama hallitus haluaa houkutella Suomeen suuria kestäviä investointeja. Hallitus valmistelee parhaillaan verotukea 50-150 miljoonan euron kokoisille energiamurroksen suurhankkeille sekä suoraa tukea strategisesti merkittäville investointihankkeille.
Kiinnostuitko alueemme energiapotentiaalista? Lähetä meille viesti tämän linkin kautta, niin otamme Sinuun yhteyttä.
Tämä kirjoitus on osa Semukas-hankkeen julkaisemaa juttusarjaa, jossa käsitellään uusiutuvan energian tuotantopotentiaalia Keski-Pohjanmaalla ja Sydänsuomessa. Semukas-hankkeen tavoitteena on kehittää ylimaakunnallista yhteistyötä, edistää kasvuhakuista ja uutta työllistävää liiketoimintaa sekä vahvistaa hiilineutraaliin talouteen liittyvää liiketoiminta- ja markkinaosaamista. Hanketta rahoittavat Kaustisen seutukunnan ja Sydänsuomessa -alueiden jäsenkunnat, Witas, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja Keski-Pohjanmaan liitto.
