Kokkola Industrial Park on Pohjois-Euroopan suurin kemian- ja metallienjalostusteollisuuden ekosysteemi, jossa toimii lukuisia kansainvälisiä huippuyrityksiä. Kuva: KIP
Energiateollisuus ry:n arviossa vuonna 2040 Suomen taloutta siivittävät teollisuus ja palvelut, jotka perustuvat puhtaaseen sähköön, vetyyn ja talteen otettuun hiilidioksidiin sähkön osuuden energialähteenä ollessa lähes kolminkertainen vuoteen 2023 verrattuna.
Vedyn rooli on iso tulevaisuuden energiajärjestelmässä, ja juuri tämä tekee Kokkolan ja Äänekosken väliin sijoittuvasta alueesta erityisen mielenkiintoisen ja ajankohtaisen. Täyttäähän alue pitkälti jo nykyisellään toimivalle vetyekosysteemille asetettavat edellytykset.
Tuotantopotentiaali jopa 33 terawattituntia
Pääasiassa Keski-Pohjanmaalle ja Sydänsuomeen sijoittuvan vetyekosysteemin uusiutuvan energian tuotantopotentiaali on valtava. Alueella sijaitsee runsaasti käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita, mikä on mahdollistanut lähes kultaryntäyksen kaltaisen aurinkoenergiahankkeiden sijoittumisen alueelle. Energiaoperaattorit ovat tehneet hankealoituksia aurinkoenergian osalta lähes 3 000 hehtaarin edestä viimeisen reilun vuoden aikana. Sama koskee seudulla toimivia isoja turkistiloja, joista monet suunnittelevat uusiutuvan energian tuotantoa.
Ekologisesti kestävä tapa puolestaan tarkoittaa ennen kaikkea sitä, ettei energiantuotantoon liity tässä tapauksessa uhkaa luontokadosta. Tämä sen ansiosta, ettei tuotannosta poistuneilta turvetuotantoalueilta tarvitse raivata metsää, mikä vahvistaa toiminnan sosiaalista hyväksyntää ja on linjassa tulevan metsien ennallistamisasetuksen kanssa.
Uusiutuvan energian tuotantomuodoista tuulivoimarakentaminen on ollut rannikkoseudulla ja sen tuntumassa vilkasta pitkään. Parhaillaan Lestijärvelle nousee valmistuessaan Suomen suurin maatuulivoimapuisto, ja uutta tuulivoimaa rakennetaan myös muualla lähiseudulla. Maatuulivoiman etuna ovat sen geostrateginen turvallisuus, eli infrastruktuuri on turvassa mantereella, eikä siihen voi kohdistua mereltä käsin suoritettua, mahdollisesti vihamielistä hybridivaikuttamista. Lisäksi kohteiden huollettavuus ja ekosysteemin skaalautuminen on huomattavasti tehokkaampaa alueellamme, jossa on runsaasti käytöstä poistunutta ja uusiutuvan teollisuuden tarpeisiin soveltuvaa valmista infrastruktuuria.
On arvioitu, että 18 kunnan alueelle sijoittuvan vetyekosysteemin sähköntuotannon maksimikapasiteetti olisi enimmillään jopa 33,1 terawattituntia. Jotkut historiaa tuntevat pitävätkin Euroopan unionin ilmastotavoitteita edistävää vetyä samanlaisena vauraudenlähteenä kuin mitä terva oli Kokkolalle ja sitä ympäröiville maakunnille 1600-luvulta lähtien. Synergia Kokkolan kaupungin sekä provinssin välillä on ilmeinen. Kysymys kuuluukin, käynnistyykö tästä länsirannikon uusi kulta-aika ja renessanssi, kuten aikana, jolloin tervaa tuotiin laajalti sisämaasta ja laivattiin Kokkolasta aina Englantiin saakka?
Sujuva kaavoitus edistää investointeja
Väljästi asutulla seudulla kaavoitus on ollut lähtökohtaisesti sujuvaa, mikä edistää uusiutuvan energian hankkeiden käytännön toteutusta suunnitellussa aikataulussa. Yhtenä esimerkkinä tiivis, noin 25 neliökilometrin suuruinen Liedeksen ja Pajuojan alue Halsuan, Kaustisen ja Vetelin rajalla, josta löytyy mainiot edellytykset sähkön jalostamiselle. Turkis- ja turvetuotannosta pois jäänyt kapasiteetti on tällä hetkellä uusiutuvan energian käytettävissä, joka on huomattava etu, koska valmis infrastruktuuri ei aiheuta luontokatoa metsien ennallistamisasetuksen näkökulmasta.
Oma lukunsa vetyekosysteemissä on sähkönsiirto. Liityntäkapasiteettia löytyy runsaasti ja tulevaisuudessa vielä enemmän sen jälkeen, kun kantaverkkoyhtiö Fingridin uusi Lakeuslinja välillä Jylkkä-Alajärvi valmistuu vuonna 2027. Muualla Suomessa ongelmana on, että sähköverkon liityntäkapasiteettia ei ole tarjolla, ja mahdollinen 400kv siirtolinjan suunnittelu ja toteutus aiheuttaisi merkittävää luontokatoa. Tästä syystä alueemme vapaana oleva infrastruktuuri on ainutlaatuista koko Euroopan mittakaavassa.
Vetyekosysteemin vaikutusalueella sijaitseville yrityksille vetytalous avaa erinomaisen mahdollisuuden uudistaa toimintaansa. Esimerkiksi valtatie 13:n varrella Kokkolan ja Äänekosken välillä toimivat yritykset ovatkin olleet erittäin kiinnostuneita mahdollisuudesta liittyä Gasgridin suunnittelemaan vetyverkkoon. Vedyn kulutuskohteiden suurta määrää korostaa myös Kaustisen seutukunnan puheenjohtajana toimiva Toholammin kunnanjohtaja Jukka Hillukkala.
Metsä Fibren biotuotetehdas Äänekoskella valmistaa päätuotteenaan havu- ja koivusellua kartongin, pehmo- ja painopaperin sekä erikoistuotteiden raaka-aineeksi. Kuva: Metsä Group
Uusiutuvan energian investointeja vauhdittaa lisäksi korkotason kääntyminen laskuun, minkä lisäksi pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama hallitus haluaa houkutella Suomeen suuria kestäviä investointeja. Hallitus valmistelee parhaillaan verotukea 50-150 miljoonan euron kokoisille energiamurroksen suurhankkeille sekä suoraa tukea strategisesti merkittäville investointihankkeille.
Kiinnostuitko alueemme energiapotentiaalista? Lähetä meille viesti tämän linkin kautta, niin otamme Sinuun yhteyttä.
Tämä kirjoitus on osa Semukas-hankkeen julkaisemaa juttusarjaa, jossa käsitellään uusiutuvan energian tuotantopotentiaalia Keski-Pohjanmaalla ja Sydänsuomessa. Semukas-hankkeen tavoitteena on kehittää ylimaakunnallista yhteistyötä, edistää kasvuhakuista ja uutta työllistävää liiketoimintaa sekä vahvistaa hiilineutraaliin talouteen liittyvää liiketoiminta- ja markkinaosaamista. Hanketta rahoittavat Kaustisen seutukunnan ja Sydänsuomessa -alueiden jäsenkunnat, Witas, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja Keski-Pohjanmaan liitto.
