Paneelikeskustelussa kokemuksiaan jakoi muun muassa Kuljetus ja Maansiirto Toivola Oy:n toimitusjohtaja Valtteri Toivola.

- Tuulipuistohankkeissa olemme hoitaneet muun muassa jätehuoltoa ja kunnossapitoa. Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhankkeessa puolestaan maa-ainestoimituksia, kunnossapitoa ja jätehuoltoa. Isäni kuljetti ensimmäisen malmikuorman Läntän kaivokselta jo 35 vuotta sitten. Keliber-litiumhankkeeseen yritys pääsi Toivolan mukaan osaltaan Kaustisen seutukunnan yrityskehittäjän Tomas Luoman ansiosta - Sen jälkeen, kun pääsimme tuulivoimapuolella tarjoamaan kokonaisvaltaista jätehuoltoa ensimmäisen kerran, siitä lähtien olemme oikeastaan saaneet hyppiä tuulipuistosta seuraavaan, Toivola jatkoi. Hietalahti ja Pojat Oy:n päätoimialana ovat betonielementit.

- Mitä vaativampi ratkaisu, sen parempi meille. Olemme erikoistuneet tekemään hyvin pitkälle räätälöityjä elementtejä. Teemme alihankintaa käynnissä olevissa suurhankkeissa, kuten Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhankkeessa. Tukipalveluista olemme mukana jonkin verran myös nostopalveluissa, kertoi toimitusjohtaja Marko Malvisto.

Hän korosti verkostoitumisen tärkeyttä.

- Itselläni on se tyyli, että jos vähänkään saamme vihiä, että uusia toimijoita on tulossa, otan heihin aktiivisesti yhteyttä ja pyrin sopimaan palaverin, jossa pääsen esittelemään yrityksemme palveluita. Malvisto sanoi, että suurhankkeet antavat paikallisille yrityksille mahdollisuuden muodostaa klustereita eri toimialoja edustavien yritysten kanssa, ja sitä kautta edellytykset tarjota laajempia kokonaisuuksia, kuin mihin yksin pystyisi. ”Oma työ toimii hyvänä käyntikorttina” Peltisepänliike Nykäsen toimitusjohtaja Ville Nykänen kertoi yrityksensä urakoineen Keliber-litiumhankkeessa Päivänevan LVI-projektin.

- Olimme jo varhaisessa vaiheessa siinä mukana, ja kun hankkeita on tullut kilpailutukseen, konsulttitoimistot ovat lähestyneet meitä tarjouspyyntöjen muodossa. Kun pyörii niissä piireissä, saa tuttuja kontakteja ja rajapintoja eri toimijoihin, jolloin nimi voi jäädä mieleen. Varsinkin, jos oma työ on ollut hyvä käyntikortti.

- Meillä on hyvät kokemukset usean vuoden ajalta yhteistyöstä LVI-Klemolan kanssa. Työyhteenliittymän yhteenlaskettu työntekijämäärä on jo lähes 50, ja olemme saaneet nimeä varsinkin teollisuuspuolen rakentamisessa, Ville Nykänen kertoi. Yrityskehittäjä Tomas Luoma Kaustisen seutukunnasta kertoi kokemustensa perusteella, että rohkeus on ollut aika olennaisessa roolissa silloin, kun alueen pk-yrityksiä on päässyt mukaan suurhankkeisiin.

- He ovat menneet esittäytymään tilaajille keltaiset liivit päällä, kätelleet ja kertoneet, että me olemme kovia tekemään hommia. Siitä se on käynnistynyt. Yritysten kannattaa olla meihin yrityskehittäjiin yhteydessä aina, kun avulle on tarvetta. Jos me emme osaa auttaa, autamme yritystä löytämään tahon, josta apu löytyy, hän sanoi. Pitkäaikaiset kumppanuudet tuovat lisäarvoa

Yrittäjien kokemusten perusteella iso rooli on myös yhteistyökumppaneilla, sillä yksin monikaan yritys ei olisi pystynyt tilauksistaan selviytymään. Kehittämisyhtiö Witaksen toimitusjohtaja Juha Jääskelä korosti nimenomaan pitkäaikaisten kumppaneiden merkitystä. Hänen mukaansa tärkeää on myös ryhtyä rakentamaan suurhankkeiden kumppanuusverkostoa riittävän ajoissa, ja samalla sopia esimerkiksi toimijoiden rooleista, keskinäisistä vastuista ja riskien jaosta.

- Jos yrityksissä tulee tarvetta investointeihin, silloin kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen elinkeino-organisaatioon, kuten kehittämisyhtiöön. Investointeihin löytyy tukea, hän muistutti. Panelistien mukaan isoja yllätyksiä suurhankkeissa ei ole tullut vastaan. Esimerkiksi työturvallisuus on asia, jonka tärkeys tiedostetaan laajasti. Esimerkiksi erilaiset turvallisuuskoulutukset ovat tänä päivänä luonnollinen osa työmaiden turvallisuuskulttuuria. Tarvittavaa osaamista yritykset ovat hankkineet niin alihankinnalla, oppisopimuskoulutuksella kuin rekrytoinneilla. Uusia työntekijöitä hankittaessa puskaradiokin on osoittautunut monesti hyväksi vaihtoehdoksi. Juha Jääskelä rohkaisi yrityksiä oppilaitosyhteistyöhön, johon myös kannattaa turvautua osaajia hankittaessa. Panelistit arvioivat, että tulevaisuudessa kysyntää on niin asiantuntijoille kuin suorittavalle työvoimalle

- Tarvitaan omaa aktiivisuutta, rohkeutta verkostoitua ja pitkäjänteisyyttä. Yritysten keskinäinen yhteistyö on mahdollistanut liiketoiminnan kasvattamisen, tiiviisti tilaisuuden antia paneelin juontanut Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Anna Kotamäki. Entä millaisia terveisiä yritykset lähettivät nykyisten ja tulevien suurhankkeiden tilaajille?

- Paikallisten yritysten tarjoama palveluverkosto on niin laaja, että alueilta saa melkein mitä vain, niin laadukkaita palveluita kuin lopputuotteita.

- Paikallisilla toimijoilla on omat yhteistyöverkostonsa, joista löytyy lisää osaamista. Tässäkin tilaisuudessa on läsnä sellaisia yrityksiä, jotka voivat tehdä yhdessä, paikallisin voimin, vaikka kuinka suuren datakeskuksen.

- Suurhanketoimisto.fi -sivusto on paikka, mistä suurhankkeista kiinnostuneet alueen yritykset on helppo löytää yhteystietoineen.

Panelisteina olivat Valtteri Toivola (vas.), Juha Jääskelä, Marko Malvisto, Ville Nykänen ja Tomas Luoma. Seminaarin järjesti Kaustisen seutukunnan ja Witaksen yhteinen SEMUKAS-hanke. Kuva: Wegevision/Ville Viitamäki.