Vaikka tuulivoimainvestoinnit pysähtyivät Suomessa vuoden 2025 aikana lähes täysin, Suomen suurin tuulivoimarakentaja OX2 jatkaa investointejaan. Yhtiön tuulivoimahankkeista esimerkiksi Honkakankaan tuulipuiston sähkön ostaa verkkokauppajätti Amazon, joka puolestaan myy sähkön Suomen markkinoille. Kyseiset tuulipuistot omistaa OX2, ja se myös operoi niitä.
Honkakangas käsittää 16 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu kokonaisteho on noin 105 megawattia. Yhden voimalan kokonaiskorkeus on 250 metriä. Tuulipuiston sähkönsiirtoa varten rakennetaan 400 kilovoltin voimajohto Honkakankaan sähköasemalta Fingridin Halsuan sähköasemalle. Projektipäällikkö Markus Luukkosen mukaan projektin on tarkoitus valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä.

Honkakankaan valmistuttua tuulipuisto kytketään väliaikaisesti kantaverkkoyhtiö Fingridin 400 kilovoltin voimajohtoon johdonvarsiliitynnällä. Kyseessä on ensimmäinen yksityisen toimijan väliaikainen johdonvarsiliittymä Fingridin 400 kv voimajohtoon. Ratkaisu on käytössä siihen saakka, kunnes Fingridin vielä rakenteilla oleva Halsuan sähköasema valmistuu.
Kanniston tuulipuistoon rakennetaan 20 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 124 megawattia. Myös Kannistossa tuulivoimaloiden korkeus on 250 metriä. Hankkeen sähkönsiirto toteutetaan 400 kilovoltin voimajohdolla, joka rakennetaan hankealueelta Honkakankaan sähköaseman kautta Halsuan sähköasemalle. Tuulipuiston rakennustyöt ovat käynnissä, ja puiston on määrä valmistua vuonna 2028.

Honkakankaan tuulipuiston työt ovat edenneet hyvässä yhteistyössä paikallisten kanssa, kertovat projektipäällikkö Markus Luukkonen (vas.) ja HSE-koordinaattori Jussi Jurmu. Kuva: Jorma Uusitalo

Hyvää rinnakkaiseloa paikallisten kanssa

OX2:n toimisto sijaitsee keskeisellä paikalla Halsuan keskustassa Kotikuluman kiinteistössä. Tuulivoiman rakentajien onkin helppo vaihtaa kuulumisia paikallisten kanssa.
 - Meidät on otettu täällä tosi hyvin vastaan siitä alkaen, kun ryhdyimme yhdessä kunnan edustajien kanssa hoitamaan käytännön järjestelyitä. Meidän periaatteenamme on avoimuus ja uskon, että se on yksi syy hyvään rinnakkaiseloon kuntalaisten ja esimerkiksi metsänomistajien kanssa, Markus Luukkonen sanoo.
Kuntiin tuulivoimahankkeet tuovat tunnetusti töitä ja verotuloja. Honkakankaan hankkeessa OX2:lla on ollut noin 15 aliurakoitsijaa, ja yhteensä tuulipuistoa on ollut toteuttamassa Luukkosen arvion mukaan 150–200 työntekijää. Lisäksi tulevat erilaiset välilliset vaikutukset.
- Suurhanketoimiston verkkopalvelu on ollut hyvä apu monessa kohdassa. Sieltä on ollut helppo hakea tietoa vaikkapa urakoitsijoista tai majoituspalveluista ja ruokapaikoista, Luukkonen kehuu.
Honkakankaan tuulipuiston työmaa-alueella tilaa on hänen mukaansa löytynyt sekä ihmisille että eläimille. Kännykkäkameroille on ollut käyttöä, kun vastaan on tullut milloin metsäpeuroja vasoineen, milloin hirviä tai metsäkanalintuja.

Turvallisuus tulee aina ensin

Turvallisuusasioissa OX2 on asettanut riman korkealle, oli kyse työturvallisuudesta tai ympäristöturvallisuudesta. Honkakankaan projektitiimiin kuuluva HSE-koordinaattori Jussi Jurmu kertoo, että jo ennen uuden hankkeen aloitusta OX2 laatii sisäisesti menettelyohjeet, jotka sisältävät ohjeiden lisäksi esimerkiksi vaatimuksia ja muistutuksia. Sen jälkeen, kun urakoitsijat on valittu, OX2 käy läpi urakoitsijoiden lähettämän turvallisuuteen liittyvän dokumentaation ja varmistaa, että ne täyttävät tilaajan asettamat vaatimukset.
- Käytännössä OX2:n turvallisuusvaatimukset ovat tiukemmat kuin lain minimi, Jurmu korostaa OX2:n turvallisuuskulttuurin korkeaa vaatimustasoa.
Kun huomioidaan ylipäätään eri yhtiöiden tuulivoimarakentaminen, isoimmat vaaranpaikat liittyvät pitkälti liikkumiseen. Maastossa on nilkka nyrjähtänyt, on liukastuttu työmaaparakin liukkaissa portaissa tai sormeen on tullut haaveri.
- Jos arvioidaan isoimpia riskejä, jotka voisivat realisoitua, ne liittyvät erityisesti työpaikkaliikenteeseen. Kun hankealueelle tulee 200 ihmistä opettelemaan asioita, vahinkoja voi tapahtua. Totta kai riskejä liittyy lisäksi muun muassa turbiinien nostoihin sekä korkealla ja jännitteisessä ympäristössä työskentelyyn, Jurmu luettelee esimerkkejä.
Honkakankaalla työt ovat edenneet myös turvallisuuden näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla, sillä yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa ei ole sattunut, eikä myöskään sellaista, joka olisi johtanut sairaalakäyntiin.

Tuulivoima ja metsäpeuran suojavyöhyke

Tuulivoima on nopein tapa kasvattaa kotimaista, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköntuotantoa. Tällä hetkellä tuulivoimahankkeisiin tuo kuitenkin epävarmuutta metsäpeuroille määritelty viiden kilometrin suojavyöhyke. Kyse on Luonnonvarakeskuksen (Luke) näkemyksestä, jonka mukaan metsäpeuralle tärkeillä lisääntymisalueilla ja erityisesti Natura-alueilla metsäpeuralle tulisi jättää rakentamaton viiden kilometrin suojavyöhyke.
Suojavyöhykkeen laajuutta on sanottu sekä ylimitoitetuksi että ylivarovaiseksi. Tuulivoima-alalla pelätäänkin, että nykyisen laajuisen suojavyöhykkeen takia tuulipuistohankkeita vesittyy, tai niiden koko ainakin pienenee. Erityisen hankala tilanne on Keski-Pohjanmaalla, missä tuuliolosuhteet ovat hyvin suotuisat tuulivoiman hyödyntämiselle energiantuotannossa.
Myös OX2:lla projektipäällikkönä työskentelevä Heli Harjula on huomannut, että nykyään metsäpeura tulee vastaan monissa hankkeissa jo suunnitteluvaiheessa. Siitä huolimatta, ettei metsäpeura ole tiukasti suojeltu laji, tuulivoimahankkeen vaikutukset metsäpeuraan arvioidaan hänen mukaansa YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteydessä käytännössä aina, jos hankealue sijoittuu metsäpeuran elinalueelle.
- Tällä hetkellä näyttää siltä, että viiden kilometrin suojavyöhykkeestä pidetään kiinni kategorisesti. Meidän näkemyksemme on, että arvioinnin rakentamisen vaikutuksista metsäpeuraan pitäisi perustua asiantuntija-arvioon, ja jokaista hanketta tulisi käsitellä tapauskohtaisesti, Harjula toteaa.
Yhtenä ongelmana pidetään sitäkin, että ainoastaan Lukella on pääsy metsäpeurakantojen esiintymisestä kertovaan tarkempaan GPS-dataan. Yksioikoista viiden kilometrin käytäntöä on ihmetelty myös sen vuoksi, että metsäpeuroja on nähty liikkuvan jopa rakenteilla olevissa tuulipuistoissa.
Lisäksi Harjula muistuttaa, että viiden kilometrin suojavyöhyke aiheuttaa ongelmia ylipäätään yhteiskunnan sähköistymiselle, koska tuulipuistojen lisäksi viiden kilometrin suojavyöhyke vaikuttaa voimajohtohankkeisiin.
 

Tuulivoimaloiden pystytykset Honkakankaan tuulipuistossa alkavat keväällä 2026. Kuva: Henry Haataja, Enerquest Oy