Keskisestä Suomesta esimerkiksi kaivannaisteollisuus on kuljettanut tuotteitaan kansainvälisille markkinoille jo pitkään Kokkolan sataman kautta. Kokkolan Satama Oy:n kaupallinen päällikkö Anssi Martinmäki sanoo, että Kokkolan Satamalla on erinomaiset valmiudet toimia mahdollistajana myös Sydänsuomessa-alueen isoille hankkeille ja hankekokonaisuuksille sekä jo olemassa olevalle teollisuudelle.
”Ennen kaikkea pystymme tarjoamaan kattavat kansainväliset yhteydet viennille ja tuonnille. Haluamme mahdollistaa Sydänsuomessa-alueen kehittymistä tehokkailla vienti- ja tuontireiteillä, jotka yhdistävät Valtatie 13:n läheisyyteen sijoittuvat hankealueet ja siellä olevat toimijat globaaliin kokonaisuuteen”, Martinmäki jatkaa.
Satama laajenee merelle
Kokkolan satamakokonaisuus koostuu kolmesta erillisestä satamasta, joiden tuotantoalueiden laajuus on tällä hetkellä yhteensä 123 hehtaaria. Uusia tuotantoalueita syntyy tälläkin hetkellä lisää sataman laajetessa merelle.
Lähes 10 hehtaarin sisävarastotilojen lisäksi kenttävarastointialueita on pelkästään Hopeakiven sataman kontti- ja projektilastiterminaalissa 15 hehtaaria. Hopeakiven kenttävarastointialueita on välitön mahdollisuus laajentaa aina 45 hehtaariin saakka, rakennusluvan alaisen laajentumiskokonaisuuden ollessa yhteensä 117 hehtaaria. Kantasatamassa sijaitsee Pohjoismaiden ainoa joka sään terminaali (AWT), joka palvelee muun muassa aurinkopaneelien ja akkuvarastojen konttikuljetuksia sekä teollisuuden joukkotavaralasien (breakbulk) käsittelyä.
Kattavaan nosturikapasiteettiin kuuluvat esimerkiksi Hopeakiven sataman raskaisiin projektinostoihin tarkoitetut kaksi Gottwald-nosturia sekä vuoden 2025 alussa käyttöön otettu STS-konttipukkinosturi, Mörkö nimeltään.
Erikoiskuljetusreitti osoitti toimivuutensa
Laajojen kenttäalueiden, nosturikapasiteetin ja kulkusyvyydeltään 14,2 metrin syväväylän ansiosta Kokkolassa pystytään käsittelemään jopa Panamax-kokoluokan konttialuksia.
”Tärkeä osa kokonaisuutta on satamasta ulosmenoteille johtava erikoiskuljetusreitti. Se on osoittanut toimivuutensa suurprojektissa, jossa Kokkolan satamasta lähtee noin 1 100 erikoiskuljetusta OX2:n rakentamaan tuulipuistoon Lestijärvelle”, Anssi Martinmäki kertoo ja mainitsee vielä raideyhteydet, jotka vahvistavat entisestään Kokkolan sataman hub-roolia kansainvälisessä logistiikassa.
Kokkolan satama on toolport-satama, minkä ansiosta Kokkolan Satama Oy:llä on mahdollisuus tuottaa asiakkailleen logistiikan kokonaispalveluita sisältäen esimerkiksi ahtaus- ja huolintapalvelut. Tämä pienentää myös satamalogistiikan häiriöherkkyyttä parantaen samalla toimitus- ja huoltovarmuutta.
”Euroopan laajuisessa liikenneverkossa kuulumme tällä hetkellä kattavaan TEN-T-verkkoon, mutta teemme lujasti töitä päästäksemme TEN-T-ydinverkkoon. Sen myötä meille avautuisi uusia rahoitusmahdollisuuksia tilanteessa, jossa suunnittelemme muun muassa RoRo-rampin rakentamista”, Martinmäki toteaa.
”Luontainen reitti kv-markkinoille”
Koivurannan teollisuusalue Karstulassa on yksi mielenkiintoinen esimerkki meneillään olevista seutuhankkeista. Noin 30 hehtaarin ja kokonaisbudjetiltaan 1,6 miljoonan euron suuruinen hanke rakentuu JTF-rahoituksella sekä Karstulan kunnan rahoituksella.
Koivuranta tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi energiasektorille, logistiikkapalveluille sekä huoltovarmuuteen liittyville investoinneille. ”Teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee lisäksi 20 hehtaarin alue, jossa voitaisiin tuottaa uusiutuvaa aurinkoenergiaa Koivurantaan rakennettaville kiinteistöille”, kertoo projektipäällikkö Juha Honkonen kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:stä.
Hänen mukaansa Kokkolan satama tarjoaa alueen yrityksille luontaisen reitin kansainvälisille markkinoille. Logistiikassa keskeinen rooli on myös Valtatie 13:lla, jonka kantokyvyn selvittämistä ja parantamista Honkonen pitää tärkeänä koko Sydänsuomessa-alueen elinvoimalle.
”Alkukesästä Koivurannan teollisuusalueella jatkuvat infran rakentaminen sekä maisemointityöt, ja syksyllä tehdään asfaltointi. Kesällä käynnistyy myös tuloliittymän rakentaminen Valtatie 13:lta. Sen jälkeen, kun loppukatselmus on tehty, alue alkaa olla valmis käyttöön”, Honkonen toteaa.
Kokkolan Satama on investoinut voimakkaasti myös konttiliikenteen kehittämiseen. Kuvassa vuoden 2025 alussa käyttöön otettu STS-konttipukkinosturi purkaa kontteja Hopeakiven satamassa. Kuva: Kokkolan Satama/Clas-Olav Slotte
