Kirjoittaja on projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kauppatieteen yksikössä.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan historialliset rakennemuutokset ovat osa normaalia aluetalouden kehitystä ja liiketoiminnan uudistumista. Näin voidaan todeta nytkin – puhtaan energiansiirtymän ajaman rakennemuutoksen alkupyörteissä – alkavana armon vuonna 2025.
Rakennemuutokseen voidaan vastata monipuolisen ja uudistuvan elinkeinorakenteen keinoin. Uusien toimialojen löytäminen ja niiden edistäminen sekä luonnollisesti koulutuspolitiikan ajantasaisuus auttavat sopeutumaan rakennemuutokseen. Lisäksi ennakoiva ja joustava asenne nopeuttaa rakennemuutostilanteessa menestyksekkäästi navigoitaessa.
Positiivinen rakennemuutos kuvaa tilannetta, jossa alueella käynnistetään lukuisia merkittäviä yritysinvestointeja samanaikaisesti. Tilanne edellyttää onnistuakseen tiivistä yhteistyötä alueen eri toimijoiden ja investointiaikeissa olevien yritysten kesken. Myös osaavan työvoiman hankkiminen, alueen veto- ja pitovoiman varmistaminen sekä hyvän elinympäristön takaaminen aluetta asuttavalle väestölle ovat tärkeitä. Jotta positiivisissa rakennemuutoksissa saavutetaan pysyviä tuloksia, on ennakoiva suunnittelu merkittävä tekijä ja ikään kuin tunnussana menestykseen.
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on selvittänyt puhtaan energiasiirtymän vaikutuksia aluetalouteen juuri valmistuneessa kaivos- ja tuulivoimahankkeiden ennakkoarvioinnissa.[1] Ennakkoarviointi kattaa 12 kunnan alueet Keski-Pohjanmaalla ja pohjoisessa Keski-Suomessa. Ennakkoarvion kattavalle alueelle on suunnitteilla seuraavan vuosikymmenen aikana miljardiluokan investoinnit, joista Kaustisen seudun osuus on peräti 2,5 miljardia euroa. Puhtaan energian investoinneilla on tutkitulla alueella työllisyyteen lähes tuhannen pysyvän henkilötyövuoden lisäys. Kyseessä on siis varsin merkittävä taloutta piristävä kokonaisuus, mutta keskeistä on alueen tahtotila ja sen myötä kehittyvä kyky hyödyntää tarjoutuvaa potentiaalia.
Tässä kokonaisuudessa on huomionarvoista, että alueelle suunniteltu kaivostoiminta työllistää selkeästi enemmän kuin tuulivoima, kun taas tuulivoima kerryttää alueelle verotuloja huomattavasti runsaammin. Puhtaan energiasiirtymän investointien luomat työpaikat ovat luonteeltaan ”ylikunnallisia” tai jopa ”ylimaakunnallisia”, kun taas verotulot kohdentuvat suoraan investoitavan tuulivoiman ja kaivostoiminnan sijaintikuntiin.
Alueellemme muodostuvan puhtaan energiansiirtymän investointien mahdollistama tuotantopotentiaali tulisikin ennen kaikkea nähdä käsitteellisenä kokonaisuutena, joka loisi kokonaan uudenlaisen tavan ajatella laajemmin alueiden yhtenäisyyttä. Nimittäin, ennakkoarvion esiintuoma energiapotentiaali muodostaa kokonaisuutena, kaukaa Keski-Suomesta alkavan, puhtaan energian käytävän (Clean Energy Corridorin [2]). Kuvatun energiakäytävän läntisellä laidalla Kokkolassa on parhaillaan hahmottumassa kansainvälisessäkin mittakaavassa valtavat määrät puhdasta energiaa tarvitseva suurteollisuuskeskittymä. Tämän lisäksi rannikolta löytyy myös kansainvälisille markkinoille ulkomaankauppaan johtava portti, ajan vaatimusten mukaisesti itseään jatkuvasti uudistava Kokkolan satama. Yhdessä nämä edellä mainitut elementit luovat aluetalouteen totuttua selkeämmän näkökulman kehittää ja uudistaa aluetalouttamme tehokkaasti.
SEMUKAS-hankkeella ideoitu Energiaväylä – Clean Energy Corridor – koostuu sähkö- ja monikaasuputkiverkostojen toisiaan täydentävästä kokonaisenergiajärjestelmästä mahdollistaen uusiutuvan sähkön jalostamisen biogeenisellä hiilidoksidilla, sekä tehokkaan logistiikan kv-markkinoille.[3]
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen aluetalouteen keskittyvä tiedeperustainen ja ennakoiva tutkimus, arviointi- ja selvitystyö, on omalta osaltaan taustavaikuttamassa alueen uudistumiseen, mielipideympäristöön ja siten myös aluepoliittiseen päätöksentekoon, jonka seurauksena alueemme joko taantuu tai menestyy. Tässä menestystä rakentavassa ennakointityössä haluamme olla aktiivisena toimijana edelleenkin mukana ja samalla uudistua itsekin, vääjäämättömän nopeatempoisesti muuttuvassa toimintaympäristössä, joskin positiivisen rakennemuutoksen värittämässä sellaisessa.
[1] Semukas-arviointiraportti (Penttilä & Rosenqvist, 2025)
Kirjoittaja on projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kauppatieteen yksikössä.
Kirjoitus on julkaistu alunperin 4.1.2025 Keskipohjanmaa-lehdessä.
[2] Juttuun on korjattu "Clean Energy Gateway" -> Clean Energy Corridoriksi.
[3] Juttuun lisätty kuvituskuva Clean Energy Corridorista.
